fi

Avoinna 8.00 – 16.00 | Hallinto ja laskutus 0207 495 400 | Koulutustiedustelut 0207 495 401info@proxion.fi

 

Digitalisaatio voi aloittaa rautateiden uuden kultakauden

Digitalisaatio voi aloittaa rautateiden uuden kultakauden

Julkinen liikenteemme on melko mukavaa. Nautimme pääasiassa ruuhkattomista reiteistä, siististä kalustosta, useimmiten huomaavaisista kanssamatkustajista ja kohtuullisesta hinnoittelusta. Kaipaamme liikennemuotojen yhdistämisiä, parempia yhteyksiä, saavutettavampia asemia. Moni asia on hyvin. Jatkossa vielä paremmin.

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi viime maanantaina tulevaisuuskatsauksen otsikolla ”Hyvinvointia ja kestävää kasvua toimivilla verkoilla, palveluilla ja tiedolla”. Katsaus pureutuu erinomaisesti megatrendeihin ja linjaa konkreettisiakin toimia liikenteen kehittämiseksi. Teksti oli kuin sovitettu omiin näkemyksiini. Ilo lukea ja huomata, että ministeriössä ymmärretään datatalouden ja digitalisaation mahdollisuudet. Sitten vaan tekemään!

Suomen kilpailukyvyn edistämisessä digitalisaation valmiuksien parantaminen on aivan keskeisessä roolissa. Se mahdollistaa uudet palvelut ja toiminnot. Datatalous tarjoaa myös liikenteessä ennennäkemättömiä mahdollisuuksia, on tavoitteena sitten turvallisuus, taloudellinen tehokkuus, sujuvuus, tai muut elämäämme vaikuttavat asiat.

Katsauksessa todetaan, että yhteisellä avoimella datalla pystymme kehittämään uusia toimintatapoja ja ratkaisuja, joista kehittyy digitaalisten liikennepalveluiden vientipotentiaalia. Tämä on musiikkia suomalaisen pk-yrityksen korville. Onko parempaa public-private -yhteistyön hedelmää kuin se, että yritykset pääsevät luomaan uusia innovaatioita yhteisen datan avulla? En keksi. Kaikki voittavat.

Arvostan ministeriön meille alan yrityksille luomaa roolia liikenteen kehittämisessä. Olla yhteistyössä luomassa uutta, avoimesti ja kokeilemalla. Fail-fast -kulttuuri toimii pääasiassa myös liikennehankkeissa, turvallisuudesta tinkimättä.

Ennakkoluulottomat kokeilut ovat avainasemassa, kun liikenteeseen tuodaan esimerkiksi paikkatietoon liittyviä uusia ratkaisuja. Ne mahdollistavat liikenneverkon huomattavasti nykyistä tehokkaamman hyödyntämisen. Aivan lähitulevaisuudessa monet investoinnit lisäkapasiteettiin on mahdollista korvata teknologialla, jolla saadaan enemmän junia nykyisille raiteille. Kyseessä ei ole mikään pieni asia, sillä esimerkiksi lisäraiteen rakentamisessa puhutaan usein miljardiluokan investoinneista.

Automaattinen liikenne mietityttää ja pelottaakin monia, mikä on aivan inhimillistä. Autoa ajavaan tai junaa ohjaavaan koneeseen voi olla vaikeampaa luottaa, kuin toiseen ihmiseen. Virkamiesten ja poliitikkojen tulee varmistaa liikenteen turvallisuus myös automaattisen liikenteen aikana muodostamatta kuitenkaan estettä rohkeille kokeiluille ja niiden mahdollistamalle liikenteen kehittymiselle. On ilahduttavaa, että liikenneministeriö nostaa tulevaisuuskatsauksessaan esille automaattisen liikenteen testaamisen ja kokeiluiden mahdollistamisen eri kulkumuodoissa. Tämän kaltaisella mahdollistavalla otteella julkinen sektori voi kannustaa ja yllyttää meitä toimijoita etsimään uusia innovatiivisia ratkaisuja. Etsitään yhdessä vastauksia ”kyllä onnistuu, ja lisäksi” -asenteella sen sijaan, että ”ei ole toiminut ennen, en usko, että toimii nytkään” -ajattelulla.

Tämän blogin piti alun perin käsitellä MaaS:ia, liikennettä palveluna. Ministeriön katsaus innosti minut tulevaisuuskatsauksen pariin. MaaSiin pääsen ensi kerralla, jollei uusi virkamiespaketti mene uudestaan ihon alle näin positiivisesti.

Raideliikenne on ajallemme olennaista, ympäristöystävällistä teknologiaa, ja digitalisaation avulla voimme aloittaa raiteiden uuden kultakauden. Rohkean digiloikan ottaminen kannattaa: siitä hyötyvät niin ihmiset, luonto kuin talouskin. Tähän uskomme ja tämän vuoksi Proxionilla työskentelemme, rakkaudesta rautateihin.

-Repe Harmanen