Open 8.00 – 16.00 | Administration and Invoicing 0207 495 400 | Training Inquiries 0207 495 401info@proxion.fi

 

Kesätimantit esittäytyvät: Oona

Kesätimantit esittäytyvät: Oona

Olen Oona, 25-vuotias insinööri sekä insinööriopiskelija. Pidän myös paljon näiden kliseisten aloitusten kirjoituksesta, koska koulu syö mielikuvitustani kirjoittamisen suhteen.

Olen siis Mikkelin ammattikorkeakoulusta (nykyisestä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta) lokakuussa 2016 valmistunut ympäristöteknologian insinööri. Tuolloin olen erikoistunut teolliseen toimintaympäristöön sekä monitorointiin ja mittaustekniikkaan. Koska opiskelu on kivaa ja kaipasin uusia haasteita elämääni, päädyin hakemaan takaisin koulun penkille Tampereen ammattikorkeakouluun lukemaan sähkö- ja automaatiotekniikkaa. Valmistun joskus (toivottavasti) automaatiotekniikan insinööriksi.

Ajatus sähkö- ja automaatiotekniikkaan lähti oikeastaan alun alkujaan kaverilta. Viimeisen sysäyksen sain töissä, kun katselin päivittäin kuinka isot koneet teollisuudessa toimivat vaihtelevalla menestyksellä ja sain seurata vierestä automaatioasentajien työskentelyä. Lisäksi sisälläni asuu pieni nörtti, joka on kiinnostunut mm. tietotekniikasta sekä älykkäistä koneista ja robotiikasta. Onhan kyseessä myös nykyään tärkeä ja koko ajan enemmän rooliaan tekniikassa kasvattava ala.

Proxionille päädyin hakemaan äidin vaivihkaa tekemän aivopesun johdosta ja hei, olihan (tai siis on) kyseessä kotiseudullani perustettu ja kasvava yritys, joten miksi ei. Tutkailin Proxionin nettisivuja pitkään ja hartaasti. Suurin osa siellä vilahdelleista termeistä oli minulle täyttä hepreaa, mutta onneksi nykypäivänä on netti ja kaikkien opettajien vihaama Wikipedia, josta sain jonkun käsityksen mihin olen hakemassa. Laitoin kuitenkin rohkeasti hakemuksen menemään Turvalaitesuunnitteluun ja täällä sitä istutaan. Ennen työsuhteen alkua ja ensimmäisinä viikkoina pelotti todella paljon, että onnistun todistamaan olevani täysi vatipää, enkä opi mitään. Minua siis suoraan sanoen jännitti todella paljon, mutta olin myös erittäin innoissani.

Pari kuukautta on mennyt ja olen kerennyt oppia Proxionilla paljon ja tiedän, että minulla on vielä valtavasti opittavaa. Tämä onkin yksi suurin syy miksi pidän työskentelystä Proxionilla, vaikka se luo myös omaa haastettaan työskentelyyn, koska en ole aina kartalla mistä muut puhuvat. Minulla on osa alan termeistä vielä hukassa. Kyseessä kuitenkin on (ei enää niin paljon) vieras maailma. Myönnettäköön kuitenkin, että yksi mieluisammista oppimistani asioista täällä on yrityksen kehittämän visualisointi- ja toiminnallisuustarkastelu -ohjelman, VISUn, käyttö. En tosin ikinä sanoisi tätä kenellekään ääneen, koska kyseinen ohjelma on aiheuttanut minulle muutaman sydänkohtauksen ja lievää ärsytystä aina aika ajoin, mutta pikkuhiljaa alan löytää sen kanssa yhteisen sävelen.

Useimmiten työpäiväni siis kuluvat joko VISUn tai CADS:in parissa. Joudun vielä paljon opiskelemaan Väylän Ratateknisiä ohjeita, jotta ymmärrän paremmin mitä teen ja miksi näin tehdään. Toistaiseksi en ole vielä suoranaisesti päässyt hyödyntämään opiskelemiani asioita, mutta olen huomannut, että tekninen tausta ja aikaisempi tekninen kokemus auttavat esimerkiksi ymmärtämään töissä oppimiani asioita paremmin. Tekninen tausta varmasti myös kannustaa tarkemmin tutustumaan ohjelmien sekä rautatiellä käytettävien laitteiden ja järjestelmien toimintaan.

Peloistani ja epävarmuudesta huolimatta olen selviytynyt Proxionilla hyvin, vaikka minut laitettiin suoraan uimaan syvään päähän, mutta onneksi sain mukaan hyvät kellukkeet. Vaikka yritys on kasvava ja henkilöstöä tulee lisää, Proxionilla on säilynyt tiivis työyhteisö. Ongelmia tai kysymyksiä tullessa vastaan voi huolettomasti ottaa yhteyttä kehen vaan – aina löytyy auttavia käsiä.

Summa summarum: voin suositella Proxionia työnantajana sekä kesätyöpaikkana. Vaikka tuntuisi epävarmalta, ei kannata pelätä hakea – täällä pääsee oitis mielenkiintoisiin projekteihin mukaan ja paikan päällä on tiivis, mukava ja asiantunteva työyhteisö, jonka kanssa on ilo tehdä töitä!

Terveisin,

Oona

Ps. En ole ollut peloistani huolimatta täysi vatipää, koska istun kirjoittamassa tätä tekstiä teille 😉