Avoinna 8.00 – 16.00 | Hallinto ja laskutus 0207 495 400 | Koulutustiedustelut 0207 495 401info@proxion.fi

 

Duoraitioliikenne

Duoraitioliikenteen periaatteena on raitiotien ja rautatien yhdistäminen. Samalla kalustolla ajetaan kaupungin tai kunnan keskustassa raitiotiellä sekä keskustan ulkopuolella yleisen liikenteen rautatiellä. Ratkaisu luo suorat ja vaihdottomat yhteydet seutukuntien ja keskuskaupungin välillä, sillä duoraitiovaunu pystyy hyödyntämään olemassa olevaa infraa ja kapasiteettia.

Duoraitioliikenne mahdollistaa työmatka- ja asiointiliikenteen tehostamisen ympäristöystävällisesti ja tehokkaasti. Se soveltuu hyvin kaupunkiseuduille, joissa halutaan yhdistää raideliikenteen parhaat puolet. Duoraitioliikennettä on useilla Euroopan kaupunkiseuduilla, lähin esimerkki löytyy Aarhusista, Tanskasta.

Tekniikka

Suomen rataverkon raideleveys on 1524 mm, mikä valikoituisi Suomessa duon raideleveydeksi. Lähtökohtaisesti duoraitiovaunut ovat kaksijärjestelmävaunuja, jotka käyttävät kaupunkialueella 750 V tasavirtaa ja rautatiellä 25 kV vaihtovirtaa.

Kaluston käyttövoimana voi toimia sähkö, kaasu, akku tai diesel. Myös eri käyttövoimavaihtoehtojen yhdistelmiä on mahdollista toteuttaa, jolloin kyseessä on hybridi. Nykyään jo useammassa Euroopan kaupungissa käytetään raitiovaunuja, jotka kulkevat ilmajohtovirroituksen ohella osan matkaa akuilla, esimerkiksi Nizzassa. Akkuteknologian kehittyessä vastaavat hybridiratkaisut tulevat todennäköisesti yleistymään, sillä niiden etuina etenkin kaupunkiympäristössä ovat esteettisyys ja turvallisuus, kun ajolankoja ei tarvita.

Akkukäyttöisen rautatiekaluston kehitys on tällä hetkellä nopeaa. Esimerkiksi vuonna 2020 Saksaan on jo tilattu paikallisjunakalustoa, jolla voidaan normaalin sähkökäytön ohella ajaa 80 km pelkällä akkuvirralla.

Duoraitiovaunun huippunopeus rautatiellä on 100 km/h. Rautateillä duokalusto on myös varustettava junien kulunvalvontajärjestelmällä sekä muilla rautatieliikenteen laitteistoilla, kaupunkialueella liikennöinti tapahtuu kaupunkiliikenteen raitiovaunujen tapaan. Raitiojuna on siis nopea ja turvallinen.

Duoraitiovaunu vastaa kooltaan tavanomaista eurooppalaista raitiovaunua (37 m pitkä ja 2,65 m leveä), joten se liikkuu ketterästi kaupunkirakenteessa pienilläkin kaarresäteillä. Ulkoisesti duokalusto ei juurikaan poikkea tavallisesta raitiovaunusta. Pidempien matkojen vuoksi matkustusmukavuuteen on kiinnitetty enemmän huomiota.

Maankäyttö

Suomessa usean kaupungin keskustan läpi kulkee jo nykyisellään rautatie, myös asutus ja työpaikat ovat usein keskittyneet vahvasti ratojen varsille tai rautatieliikennepaikkojen läheisyyteen. Näin ollen, suuri osa infrasta duoraitioliikennettä varten on jo olemassa. Duoraitiotien ja rautatien sama raideleveys mahdollistaa raitiotie- ja lähijunahankkeiden tarkastelun yhtenä kokonaisuutena sen sijaan, että ne kilpailisivat tai sulkisivat pois toinen toisensa. Duon vaikutusalue ulottuu kaupunkikeskustojen lisäksi myös pitkälle ympäryskuntiin, samaan tapaan kuin seudullinen joukkoliikenne. Toimintaperiaatteensa vuoksi duo palvelee huomattavasti suurempaa väestömäärää kuin perinteinen raitiotie.

Kaavoitusta suunniteltaessa on myös hyvä pohtia tämänhetkisiä ilmastotavoitteita sekä keinoja niiden saavuttamiseksi. Kuinka yksityisautoilun kustannuksille tulee käymään tulevaisuudessa ja pitäisikö tämä huomioida kaavoituksessa jo nyt siirtämällä sen painopistettä moottoriteiden varsilta lähemmäs junaratoja – samalla tiivistäen myös keskustoja.

Duoliikenneselvitykset perustuvat olemassa olevan rataverkon hyödyntämiseen ja laajentamismahdollisuuksiin. Selvityksissä tarkastellaan alueen soveltuvuutta duoraitioliikenteeseen, huomioidaan alueelliset eritystarpeet ja tulevaisuuden visiot, joita duoraitioliikenne tukisi. Liikennejärjestelmää tarkastellaan kokonaisuutena. Kattava selvitys tuo esille erivaihtoehtoja toteutukseen kustannusarvioineen sekä voidaan laatia vaiheittainen suunnitelma siitä, miten aloittaa ja miten laajentaa myöhemmässä vaiheessa tukemaan alueen kasvua ja tarpeita.

Vaikutukset

Sähkö- ja akkukäyttöinen duoraitiovaunu on paikallisesti päästötön ja hiljainen liikenneväline. Matalalattiaiset duoraitiovaunut ovat esteettömiä, joten ne tarjoavat kaikille väestö- ja ikäryhmille tasavertaisen liikkumismahdollisuuden.

Kokemukset raitiojunaliikenteestä ovat osoittaneet, että ne ovat nostaneet julkisen liikenteen käyttöastetta kymmenillä prosenteilla. Duoraitioliikenteen verkon selkeys innostaa käyttämään julkista liikennettä verrattuna vaikeammin omaksuttavaan bussilinjastoon. Myös mielikuvat raitiotiekaupungeista ovat positiivisia, mikä on houkutellut uusia asukkaita, yrityksiä sekä investointeja. Raideliikenteen pysähdyspaikkojen ympäristöt ovat kysyttyjä asuin- ja liikepaikkoja, minkä seurauksena maan arvo on noussut.

Raitiojuna tarjoaa ihmisille helpon ja vaihdottoman yhteyden seutukuntien sekä kaupunkikeskustojen välille, mikä elävöittää keskustoja ja niiden palveluja. Tehokas joukkoliikenne vähentää ruuhkia ja vapauttaa pysäköintitilaa, jolloin duoraitiotie voidaan viedä entistä lähemmäs kävelykeskustoja. Helposti käytettävä, sujuva ja turvallinen alueellinen joukkoliikennejärjestelmä vähentää riippuvuutta henkilöautoista myös suurten kaupunkikeskustojen ulkopuolella sekä pitää kaupunkikeskusten ulkopuoliset alueet elinvoimaisempina.

Pitkäikäinen sijoitus

Suurin osa duoraitiotien kustannuksista on investointeja pitkään elinkaareen, toisin kuin bussiliikenteessä, jossa käyttökustannukset muodostavat suurimman osan. Duoraitiovaunu on pitkäikäinen sijoitus, sillä sen käyttöikä on vähintään 40 vuotta ja pääosa raitioinfrasta on myös pitkäikäistä.  Kaupunki- tai seutulinja-auton käyttöikä sen sijaan on yleensä enintään kymmenen vuotta.

Ilmastotavoitteiden ja akkuteknologian voimakkaan kehityksen vuoksi lähitulevaisuudessa on joka tapauksessa investoitava joukkoliikennekalustoon. Nyt onkin hyvä hetki miettiä eri vaihtoehtojen mahdollisuudet. Raideliikennettä puoltavat muun muassa sen ympäristöystävällisyys, matkustajakapasiteetti, matkustusmukavuus, turvallisuus sekä mahdollisuus nopeuttaa keskusta-alueiden saavutettavuutta käyttämällä rautatieosuuksia yhtenä vaihtoehtona. Sijoitus duoraitiotiehen on pitkäikäinen sijoitus kaupungin ja koko seutukunnan toimivampaan infraan.

Esimerkkikaupunkeja

Pisimpään valtion rataverkolla operoitua duoraitioliikennettä on ollut Saksan Karlsruhessa, jossa liikenne valtion verkolla alkoi jo vuonna 1992, sen sijaan seudun yksityisradoilla duoraitioliikennettä on ollut jo 1950-luvulta alkaen. Junaratikka soveltuu myös pienillekin kaupunkiseuduille, mistä esimerkkinä Saksan Nordhausen, jossa asukkaita on vajaa 42 000.

Proxion on selvittänyt raitiojunaliikenteen mahdollisuuksia Päijät-Hämeen, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan, sekä Pohjois- ja Etelä-Savon alueilla. Liikenneviraston Proxionilta tilaama diplomityö duoraitioliikenteestä valmistui vuonna 2019.