Kesätöissä radalla
Proxionilla on totuttu näkemään kesätöissä niin vanhoja tuttuja kuin uusiakin naamoja. Rekrytoimme täksi kesäksi uusia harjoittelijoita lukuisiin eri tehtäviin, muun muassa turvalaitesuunnitteluun, hallintotiimiin, johtajaharjoittelijaksi ja raideliikenteen digipalveluihin. Kaikki harjoittelijamme, niin uudet kuin vanhatkin, saivat kesällä esitellä työpäiväänsä Proxionin Instagramissa, mutta ensimmäistä Proxion-kesäänsä viettäville halusimme antaa hiukan enemmän näkyvyyttä. Kesän alussa projektiassistenttimme Emma ideoi yhdessä viestintäasiantuntijamme kanssa muutamia haastattelukysymyksiä, joilla kesätyöntekijämme laitettiin tiukkaan paikkaan. Kysyimme kaikilta tietysti, miten he ovat Proxionille päätyneet, mutta halusimme tietää muutakin tärkeää – kuten sen, mikä on heidän mieleenpainuvin työmokansa, tai mitä he tilaavat jäätelökioskilta.
Haastattelut toteutettiin kesän aikana Teamsin välityksellä, ja oli ilahduttavaa huomata, kuinka omannäköisiään vastauksia jokainen kesätyöntekijämme antoi. Erityisen ilahduttavaa oli kuitenkin se, että jokainen heistä tuntuu aidosti viihtyvän meillä: ainakin jokainen suositteli rohkeasti hakemaan Proxionille töihin.
Hakemus, haastattelu, töihin
Aluksi lähdimme selvittämään, miten harjoittelijamme ovat Proxionille päätyneet. Suurin osa on löytänyt tiensä meille hyvin tyypilliseen tapaan: bongannut paikan rekrytointisivustolta, lähettänyt hakemuksen ja astunut onnistuneen haastattelun jälkeen remmiin. Jotkut, kuten hallinnon tiimin harjoittelija Siiri, pääsivät Proxionille kuitenkin avoimella hakemuksella. – Itse olen kauppisopiskelija, enkä varsinaisesti olisi ensimmäisenä keksinyt hakea tänne, Siiri kertoo. – Tähän tehtävään ei ollut varsinaisesti edes avointa paikkaa. Lähetin avoimen hakemuksen, kävin haastattelussa ja pääsin töihin.
Samankaltainen kokemus on myös Katjalla, joka haki alun perin eri tehtävään. – Hain aluksi liikennesuunnittelun puolelle. Hakemustani näytettiin kuitenkin ympäristötiimille, vaikka sinne ei ollut edes hakua auki. Sinne minut sitten haastateltiin uudestaan ja pääsin töihin.
Mitä harjoittelijamme sitten tiesivät Proxionista, ennen kuin hakivat meille? Moni vastaa, ettei oikeastaan mitään. Useimmilla on ollut kuitenkin jonkinlainen peruskäsitys siitä, millaisesta yrityksestä on kyse. – Tosi realistinen vastaus olisi se, että minulla oli vanhentunutta tietoa, kertoo turvalaitesuunnittelun harjoittelija Krista. – En tiennyt esimerkiksi sitä, miten Proxion on vakiinnuttanut asemansa suunnittelutyössä.
Sähkösuunnittelun tiimissä aloittaneelle Markukselle Proxion oli jokseenkin tuttu yritys, sillä hän on kotoisin Pieksämäeltä, jossa myös Proxionin juuret ovat. Siiri tiesi sen verran, että Tampereella Proxionin toimiston löytää Technopoliksen toimitiloista – ja että Proxionilla on myös kiva villa Espanjassa. Johtaja traineemme Saara puolestaan luuli, että Proxionilla myös rakennetaan, ja ehti olla töissäkin jo jonkin aikaa, ennen kuin totuus selvisi.
Kaikki harjoittelijamme tajusivat kuitenkin ottaa Proxionista selvää viimeistään ennen työhaastattelua, jos ennakkotiedot yrityksestä olivat turhan suppeat. Tämä on tietysti aina fiksu veto. – Kauheasti me ei tentata, miten paljon tietää yrityksestä, kertoo henkilöstöpäällikkömme Pia, joka on mukana lähes kaikissa Proxionin työhaastattelutilanteissa. – Mutta jos ei ole yhtään tehnyt pohjatyötä, niin kyllä se tietysti näkyy haastattelussa ja kertoo omalta osaltaan siitä, onko se kiinnostus työpaikkaa kohtaan aitoa. Jonkinlainen ennakkotutustuminen on siis ihan suositeltavaa.
"Ensivaikutelma saadaan jo hakemuksesta: sen kyllä näkee, onko hakemus tehty nimenomaan kyseistä työpaikkaa silmällä pitäen."
Pia Haavisto, henkilöstöpäällikkö
Valintamme kohdistui sinuun – mutta miksi?
Työpaikan saaminen ei suinkaan ole mikään itsestäänselvyys, oli kysymys sitten kokopäiväisestä työsuhteesta tai harjoittelupaikasta. Tyypillistä onkin, että paikasta joutuu kilpailemaan lukuisten hakijoiden kanssa, ja myös Proxion on hyvin suosittu kohde kesätyönhakijoiden keskuudessa. Pia kertoo, että jyvät erottuvat akanoista yleensä jo työhakemuksessa. – Ensivaikutelma saadaan jo hakemuksesta: sen kyllä näkee, onko hakemus tehty nimenomaan kyseistä työpaikkaa silmällä pitäen.
Kun hakemus on kiinnittänyt huomion, on seuraava etappi tietysti työhaastattelu. Millainen työnhakija sitten erottuu edukseen haastattelussa? Pia korostaa, ettei yhtä oikeaa tyyppiä ole: tärkeintä on olla oma itsensä ja hyväksyä se, että esimerkiksi pieni jännittäminen on täysin ok. – Ihmisiä me ollaan täällä toisessakin päässä, ja ymmärretään kyllä, että haastattelutilanne on jännä paikka. Sillä pärjää, kun on aito!
Moni harjoittelijoistamme uskoo tulleensa valituksi Proxionille nimenomaan vakuuttavan hakemuksen ja haastattelun perusteella. Useampi mainitsee puoltaviksi tekijöiksi myös koulutuksen sekä aiemman työkokemuksen. Pia huomauttaa, ettei aiempi kokemus rautatiealasta ole hakuvaiheessa suinkaan välttämättömyys, vaikka siitä hyötyä toki onkin. Aito kiinnostus alaa ja työtehtäviä kohtaan painaa vaakakupissa enemmän. – Plussaa on, jos pystyy hakemuksessa välittämään mielikuvan, että on idearikas ja kiinnostunut alasta ja uuden oppimisesta.
Myös asenteella on suuri merkitys, ja harjoittelijoistamme Krista ja Siri ovat sitä mieltä, että heidän valintansa on liittynyt juuri siihen. – Ainakin tiimini päällikkö sanoi suoraan, että asenteeni oli suurin syy siihen, että halusivat minut. Tämän itsekin tiedän ja koitan siihen panostaa, Krista toteaa. – Tausta on varmasti vaikuttanut positiivisesti myös, olen siis aiemmin työskennellyt veturinkuljettajana. Mutta sitä kyllä painotettiin, ettei ole edellytys.
Siri, joka hänkin työskentelee turvalaitesuunnittelussa, uskoo myös, että reipas asenne haastattelutilanteessa on voinut vaikuttaa päätökseen. – Ja sitten se, että haluaa edetä tulevaisuudessa uralla. Mullakin on aika selkeät visiot siitä, mitä haluan tehdä, hän lisää.
"Tämä on varmaan noloin moka."
Saara Pirinen, johtaja trainee
Parhaita puolia ja mieleenpainuvimmat työmokailut
On selvää, että töissä sattuu ja tapahtuu. Virheet tietysti opettavat tekijäänsä, mutta kun moka sattuu, saattaa se aluksi tuntua maailmanlopulta. Koska vertaistuki usein auttaa, halusimme tietää, miten harjoittelijamme ovat onnistuneet töppäilemään työelämässä.
Harjoittelijoistamme suurin osa on mokaillut töissä hyvin tavanomaisesti esimerkiksi myöhästelemällä tai toimittamalla tavaroita vääriin paikkoihin. Joukkoon mahtuu kuitenkin myös isompia vahinkoja. Esimerkiksi Katja tarjosi vahingossa kananmuna-allergiselle lapselle tavallista majoneesia sisältävää ruokaa, joskin huomasi onneksi virheensä, ennen kuin lapsi ehti syödä sitä. Jäätelökioskin vastuuhenkilönä työskennellyt Saara puolestaan tilasi parikymmentä ylimääräistä viiden litran jäätelöpakettia, kun ei osannut ennustaa Suomen epävakaalle kesäsäälle ominaista menekkiä. Nyt tapaus sentään jo naurattaa. – Niitä saatiin onneksi myytyä toisille jäätelökioskeille, ja työntekijät pystyivät ostamaan niitä pienellä alennuksella. Mutta tämä on varmaan noloin moka.
Mainitsemisen arvoinen tarina on myös Markuksen viimekesäinen sekoilu edellisen työnantajan palveluksessa. – Revisiohuollossa piti vaihtaa sähkömoottori höyryvoimageneraattorin pilssipumppuun, eli siihen, mikä ajaa generaattoriin öljyä. En katsonut tarkempia tietoja moottorista ja laitoin vahingossa sellaisen, jossa olikin väärät jännitteet. Sehän sitten kärähti testiajossa, tuli vähän huutia.
Epäonnistumisten lisäksi halusimme tietää myös onnistumisista, ja kysyimmekin, minkä asian harjoittelijamme tekevät paremmin kuin muut. Useimmat vastasivat jonkin luonteenpiirteen: muun muassa tarkkuus, tunnollisuus ja hyvät kuuntelutaidot nousivat esiin. Muutama vastaus kuitenkin erottui selkeämmin muista. – Teen ehdottomasti matcha latten paremmin kuin muut! kertoo koulutus- ja turvallisuustiimin harjoittelija Hilma. Krista taas nimeää vahvuudekseen hyvän asenteen ja periksiantamattomuuden. – En jää rypemään tai kompuroimaan paikalleen, jos tulee esteitä, vaan sitten etsitään keinot ja väylät, miten päästään eteenpäin. Vaikka kuinka tulisi lunta tupaan ja tunti turpaan, niin en kaadu!
– Ajattelen, että osaan ottaa kaikki hyvin huomioon, vastaa puolestaan Saara. – Tämä näkyy eniten ehkä keskusteluissa, pystyn esimerkiksi hyvin kuuntelemaan muiden mielipiteitä ja yritän osallistaa kaikkia.
Vastauksellaan erottui myös Siri. – Sanoisin, että siinä vaiheessa, kun kiinnostun jostain asiasta, niin uppoudun siihen paljon kovempaa kuin muut, hän kertoo. – Kiinnostus motivoi niin paljon, että kaikki keskittyminen menee siihen yhteen asiaan.
Kuppiin vai vohveliin?
Mikä olisi artikkeli kesätyöntekijöistä ilman kesäistä bonuskysymystä, joka ei liity työntekoon mitenkään? Kuumottavien työelämäkysymysten lisäksi tiedustelimme harjoittelijoiltamme, mitä he tyypillisesti tilaavat jäätelökioskilta.
– Tämä on onneksi helppo! vastaa Siiri, joka on useamman kerran päivitellyt vaikeita haastattelukysymyksiä. – Otan vaniljapehmiksen, ehdottomasti. Ja kuppiin. En jaksa nähdä sitä vaivaa, että tsemppaisin sen jäätelön pysymään vohvelin päällä.
Myös Teemu tilaa vaniljapehmiksen, vohveliin tosin, ja Alex pienen vaniljapallon, fiiliksen mukaan joko vohveliin tai kuppiin. Hilma tilaa jonkin uuden maun ja vesipullon. Sirin valinta on iso pallo mangomelonia, Kristan puolestaan minttusuklaata. – Ja aitoon vohveliin, Krista vielä painottaa. Markuksen tämän kesän suosikki on pistaasijäätelö, joka otetaan tietysti isona pallona resurssien niin salliessa. Katjalla sen sijaan ei ole tiettyä suosikkia, vaan tilaus vaihtelee paljon. – Otan ehkä jonkun toffeejäätelön, tai päärynän, ja Oreo on myös hyvä…
Entä sitten Saara, joka on jäätelökioskilla työskennellessään tietenkin maistellut kaikkea? – Nykyään joku fresh, ehkä mangomeloni. Tai pingviinikioskeilla on sitä Tutti Fruttia… Se on aika hyvä, ehkä se!
Järkyttävimmän vastauksen antaa Tommi. – En käy jäätelökioskilla, ostan jäätelöt kaupasta, jos ostan. Mutta jos kävisin kioskilla, ottaisin kuppiin kaksi isoa palloa päärynäjäätelöä.
Kun Proxionille kerran päätyy, kyse ei ole vain muutamasta kuukaudesta.
Töihin Proxionille?
Kesätyöhaku käynnistyy vuosi vuodelta aikaisemmin. Proxionilla paikat pyritään saamaan auki viimeistään marras–joulukuussa, ja alkuvaiheessa haku on auki suunnilleen helmikuun puoleenväliin. Pia suosittelee lähettämään hakemuksen mahdollisimman hyvissä ajoin, mikäli Proxion työpaikkana kiinnostaa. – Haastattelut aloitetaan viimeistään tammikuun alussa, ja jos vastaan tulee erityisen timanttisia hakijoita, meillä on valmius tehdä päätöksiä jo ennen haun loppumista. Nopeus on siis valttia, ei kannata odottaa viimeisiin hakupäiviin.
Harjoittelijoistamme jokainen suosittelee ehdottomasti hakemaan Proxionille, jos sitä on yhtään harkinnut.
– Kannattaa hakea, erityisesti, jos semmoinen nuorekas ja ihmislähtöinen työkulttuuri ja -ympäristö innostaa. Perehdytyksestä on huolehdittu, ja alusta asti on kohdeltu samalla lailla kuin muitakin työntekijöitä, kertoo Tommi. Samaa mieltä on myös Teemu. – Työkaverit on mukavia ja heihin on päässyt tutustumaan hyvin. Täällä on mukava työilmapiiri ja rento fiilis.
Myös Saara kannustaa laittamaan hakemuksen, vaikka tuntuisikin siltä, ettei osaa mitään. – Täällä kyllä opetetaan ja pidetään huolta siitä, että otetaan kaikkeen mahdolliseen mukaan. Jos meinaa jäädä ilman töitä tai ei meinaa oppia jotain, niin siihen puututaan nopeasti.
Vaikka Proxionilla pääpaino on perinteisesti ollut suunnittelupalveluissa, on hyvä huomioida, että muitakin mahdollisuuksia löytyy. Liiketoimintoja on moneen lähtöön, eivätkä kaikki työntekijät suinkaan ole insinööritaustaisia, vaan muiltakin aloilta voi rohkeasti hakea. – Ainakin hallintotiimissä Proxionilla pääsee tekemään kaikkia erilaisia juttuja, eikä joudu tekemään vain yhtä tiettyä asiaa, perustelee Siiri. –Toiveita kuunnellaan, ja jos haluaa tietää enemmän jostain, niin joku varmasti kouluttaa, vaikkei suoraan kuuluisi omalle vastuulle.
Krista on samoilla linjoilla. – Minulle tarjoutui muitakin kesätyömahdollisuuksia, mutta jälkikäteen olen miettinyt, että valitsin kyllä täysin oikein. Näin monipuolisia tehtäviä ja erilaisia mahdollisuuksia en olisi muualla saanut.
Katja vinkkaa, että hakemus kannattaa laittaa, vaikka ihan kaikki ei tietyssä työilmoituksessa natsaisikaan. – Aina voi olla sellaisiakin tehtäviä, mihin ei ole välttämättä vielä edes hakua auki. Minäkin hain eri tehtävään, mihin lopulta päädyin.
Työt harvoin loppuvat syksyn alkaessa. – Työn opettelu ja alan lainalaisuuksien haltuunotto on niin pitkä prosessi, että kesän aikana ehtii nähdä vain pintaraapaisun, Pia selittää. – Valtaosa kesätyöntekijöistä jatkaakin meillä syksyn tullen joustavasti opintojensa ohella. Ja yleensä sitten viimeistään seuraavana kesänä saamme vanhat tutut harjoittelijat takaisin joukkoomme.
Kannattaa siis varautua siihen, että kun Proxionille kerran päätyy, kyse ei ole vain muutamasta kuukaudesta . Jatkumo halutaan nähdä jo alusta alkaen, ja rekrytoidessa pyritään tekemään sellaisia valintoja, että sovitaan yhteen puolin ja toisin. Se on Proxionin osalta tietysti myös panostus tulevaisuuteen.
– Käytännössä jokainen kausirekrytointi tehdään sillä ajatuksella, että valitut henkilöt pääsevät kasvamaan osaksi Proxionia.